Utility Sport ATV tai työurheilumönkijä… häh?

Tälle vuodelle on kertynyt jo toinen Yamahan koeajo ja tällä kertaa se oli kaksiosainen. Meillä oli Askolan ajoalueen avajaiset kaudelle 2018-2019 ja sinne Yamaha luovutti tämän ajokin käyttöön. Hommassa kävi sellainen kömmähdys, että meillähän oli Rookieajot ja sitten muu PariUraa porukka oli muiden ryhmien vetäjänä. Jäi kuvat vähän vähemmälle ja siksi piti nöyrästi pyytää kone uusiksi koeajolle. 4×4 maailma toimitti omien ajojen jälkeen sen minulle Järvenpäähän, Kiitos siitä! Kone pääsi kovaan teinitestiin sekä vähän rauhallisempaan maastokikkailuun.

Yamaha on edustanut jo pidempään ketterää, sporttista ja ainakin PariUraa-testaajien mielestä varsin maastokelpoista laitetta jo useamman vuoden. Maastokelpoisuutta voidaan toki arvioida aika monellakin mittarilla, mutta tässä on moni asia kohdillaan. Markkinoiden pienimpiä tai jopa pienin kääntösäde tekee siitä metsässä ja kivikossa ketterän kulkijan. Mainio maavara vakiona ja moneen kertaan hehkutettu kireä remmi-märkäkytkinyhdistelmä tekee tästä keveästä mönkijästä vakionakin mainion etenijän. Tässä mallissa on nyt uutta Yammun 686 kuutiosenttistä ja neliventtiilistä SOHC-moottoritekniikkaa paketoituna tuttuun, varmaan pakettiin ja tässä kohtaa on menty taas hyvään suuntaan. Olen jo aiemmin kirjoittanut Yammun 700:n EFI koneen stumppailusta, jonka toki saa kuriin huollossa kartan alakierrosten rikastamisella, mutta nyt uuden koneen kohdalla tilanne on muuttunut ja tämä on tullut todetuksi kohtuu pitkän koeajorupeaman jälkeen. Koneessa ei esiinny minkäänlaista sammahtelun oiretta ja voimalinjan viritys on sellainen, että veto alkaa välittömästä kaasunpainalluksen jälkeen. Tämä tuo ajoon tarkkuutta, kun ahtaissa paikoissa taiteilee. Lisäksi alavääntö on persdynon mielestä parantunut ja kierrokset vetoalueella on matalammalla. Tähän ei ole tarjolla nyt parempaa dataa, kun varsinaisia moottoriarvoja ei tätä kirjoitettaessa ollut tarjolla. Interneetin syöverit huhuilevat, että 686cc kone täyttää paremmin tulevat päästömääräykset ja samaa konetta käytetään laajemmin Yamahan eri laitteissa. Lisäksi huhuilua löytyy 708cc vs 686cc koneesta sen verran, että jokin hurrikaani jossain päin maailmaa olisi pyyhkäissyt jonkin tehtaan maantasalle ja Yamaha päätyi lopulta 686cc kokoluokkaan ja yhtenäisti perusmoottorit yhden mallin alle. Tämä laskee kustannuksia, yksinkertaistaa varaosatoimituksia ja kaiketi tekee parempaa tulosta itse yhtiölle.

Ainakin nuorison mielestä Sport!

Alustan elastisuus.

Ensikatsomisella voisi vierastaa 14″ vannetta maastolaitteessa, sillä ilmatila on renkaassa pienempi kuin 12″ vanteella. Renkaana on kevyt ja pehmeäkuminen Maxxis Zilla koossa 27×10-14, joka mielletään ihan harrastajapiireissäkin kelpo renkaaksi. Kokonaisuus on kuitenkin 14″ vannekoosta huolimatta hyvässä balanssissa. Alustan pintapehmeys, hyvä vakioiskunvaimennus ja toimiva kallistuksenvakaaja oli mainio kompromissi sekä nopeampaan tieajoon että maastökönyämiseen. Voimansiirto tuntuu siltä, että se kestäisi yhtä pykälää kookkaamatkin renkaat, sillä L-alueen välitys on lyhyt ja se on sitä myös peruutusvaihteella. Peruutusvaihde oli ainakin aikakirjoihin aikanaan merkattu pienoiseksi murheeksi, sillä peruutusvaihde oli todella pitkä aikanaan ensimmäisissä 700 EFI koneisissa laitteissa. Nyt tilanne korjattu. On hyvä asia, että käyttäjien mielipidettä kuunnellaan ja konetta viritetään oikeaan suuntaan.

Kaikki valot LEDeinä

Valot olleet jo kirjoituksen kohteena aiemminkin, mutta pimeää ei ole tullut tarpeeksi aikaisin, jotta olisi oikeasti päässyt testaamaan, mutta nyt Joulukuun pimeät auttaa tässäkin ja pakkohan nuo valot on vakiovaloiksi todeta mainioiksi. Moottoripyöräpuoli on tässä ollut luovuttajana ja hyvin ne toimii tässäkin. Yllättävän leveä on vakiovalon lyhyen kuvio ja pitkän kantama on näiden nopeuksia ajatellen riittävästi. Peruutusvalo vielä pakettiin mukaan, niin vakiokokoonpano olisi kirkkaasti kiitettävä. Kauppias tai omatoimiasentaja sellaisen äkkiä värkkää erillisen kytkimen taakse. Takana on peräkärryn pistorasian lisäksi edelleen Hella-liitin, josta saa extravirtaa eri käyttöjä varten. Sellainen voi olla vaikka keltavilkku tai vaikkapa työvalo pitkällä johdolla johonkin työhommiin.

Full-LED. Näillä näkee vakiovaloiksi todella hyvin.

Tavarankuljetus

Pikkukeikat menee ihan ilman erillistä laukkua, sillä lokasuojassa ja ”tankinpaikalla” on kaksi käyttökelpoista lokeroa, jonne saa perusretken lompakot, puhelimet,juomat ja makkarat mukaan. Pidemmille keikoille sitten putkitarakoihin kiinni mitä mieleen juolahtaa. Vakiona noihin saa mitä tahansa kiinni ja nyttemmin on ainakin omassa suosiossa ollut Ortliebin rullattavat kassit. Itsellä nyt suosikkina Rack-Pack . Sen saa hyvin kiinni pohjasta erillisillä kiristyslenkeillä kiinni. Idea tässä laukussa on vetoketjuttomuus ja näin ollen laukku toimii myös talvella. Laukku on vesitiivis.

Makkarat, puhelimet, lompakot ja muut. Tänne mahtuu

Varusteet

SE1-mallin varustelista on varsin kattava. LED-ajovalot ympäri konetta, WARN Pro Vantage vinssi, vetokoukku valopistokkeella, Hella-lisäpistoke takana sekä savunharmaat alumiinivanteet 27×10-14 Maxxis Zilla renkailla. Tähän oikeastaan kauppiaan kanssa tarvitsee neuvottella kahvanlämmittimet ja pohjapanssari. Niillä pääsee jo talvea vasten taistelemaan. Katteet on matta/samettimaalatut ja ainakin koeajokoneessa on takalokasuojassa reippaita kosketusjälkiä, mutta maali on pysynyt mainiosti kiinni. Voimasiirron elementit eivät varsinaisesti ole varusteita, mutta Yamahasta löytyy sähköisesti ohjattu 2×4-, 4×4- ja 4×4 lock-modet, eli lukko päällä kaikki renkaat vetää 100%. Vaihteistossa on H- ja L-alueet nopeaa ja hidasta ajoa varten. Lisäksi Yamaha on ollut ensimmäinen toimija, joka on lisännyt ohjaustehostimen mönkijään ja nyt sen toiminta tässä on samaan aikaan tunnokas sekä kevyt.

Etupään avoin rakenne helpottaa puhtaanapitoa

Yhteenveto ja kuvakavalkaadi

Laite siis jatkaa laadukasta ja varsin valmista linjaa, jonne Yamaha on Kodiak- ja Grizzly-mallistoa vienyt jo vuosien ajan. Nyt tuntuu kaikki olevan varsin kohdillaan ja korkeintaan kuutioita saisi olla joidenkin mielestä lähempänä tuhatta kuin seitsemääsataa. Tuhannen kuution kohdalla vaan keveys olisi aikalailla historiaa ja koko laitteen luonne muuttuisi aikalailla. On siis hyvä, että tässä ylemmässä keskiluokassa tai Bigbore-luokassa on vielä näitä yksimukisia, keveitä ja ketteriä koneita. Loppuun poikkeuksellisen iso kuvakollaasi, sillä noita kertyi aikalailla ja internettiinhän niitä mahtuu.

Forest Blue. Todella soiva väri !

Muistiinmerkitsi, Hessu alias Roosa999

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.