Kalliolippa Puulalla

Maaliskuun aikana ajettu PariUraa Mönkijä Jamboree 2019 oli tänä vuonna poikkeuksellisen monipuolisella kalustuksella liikkeellä. Mallimerkintäkuutioita oli tarjolla 450-1000 ja mitä erilaisimmilla rungoilla. Can-Am onkin onnistunut poikkeuksellisen hyvin yhdistämään samoja peruskomponentteja varsin erilaiseen käyttöön.

450 moottori (1 sylinterinen 427cc) oli valjastettu kahteen varsin erilaiseen runkoon. Outlander 450 DSP 450T 80km/h, eli ABS-jarrullinen, lyhytrunkoinen edusti malliston edullista päätä, kun taas joukon työjuhtana toiminut Outlander MAX 6×6 Pro +450T edusti 60km/h huippunopeuteen valjastettua kohtuuhintaista 6 pyöräistä ja erittäin veto- ja kantokykyistä laitetta.

650 moottori (V2-sylinterinen 649,6cc) oli istutettu Renegade Xxc 650 80km/h malliin ja verrokkina oli Outlander 650 Pro+ 650T. Renegade oli siinä mielessä poikkeuksellinen, että se oli varustettu liukurunkoisella Back Country telasarjalla, joka oli nimensä mukaisesti takamaille sopiva.

1000 moottori oli istutettu Renegade Xxc 1000T 80km/h malliin, joka siis sama laite tuon 650:n kanssa, mutta tämä siis pyöräversiona. Renegade on maahantuontiohjelman mukaan saatavana vain 80km/h versiona, joten ABS-jarrut on tässäkin mallissa.

Kevyttä käyttöä ja sitten vähän totisempaa

Jäistä oli kallioillakin

Itse Jamboree on PariUraa-poppoon mönkijäaiheinen viikonloppu, jonka aikana on tarkoitus ajella vaihtelevissa olosuhteissa, mutta keveämmin kuin esimerkiksi Raajärven tapahtumissa on tapana. Tämä on ajettu nyt kahtena vuonna Puulaveden jäillä, koska jääolosuhteet ovat sen sallineen. Jäällä ei ollut lunta tai vettä lainkaan ja siten kauniin järven maisemissa on kertakaikkisen mukavaa kurvailla. 114km kilometriä ilmestyi navigaattorin päivän saldoksi ja varmasti koko poppoon yllätti melko keveä polttoaineen kulutus. Toki kaikki kuluu mitä tankataan, mutta jos Tela-laitteella pääsee n 25-30 litralla 100 km ja tässä oli mukana kaikki ajamiset niin jäillä kuin metsässä, on moottoreiden ominaisuudet ja kulutus todella hyvässä balanssissa. Tarkkoja mittauksia ei tällä kertaa suoritettu, sillä jouduimme tankkaamaan maastossa ja silloin homma vaikeutuu oleellisesti. Koeajajina toimi tänä vuonna Darth, Jukka81, Maxim, Kaljami sekä allekirjoittanut. Tämä väki on viivähtänyt mönkijän penkillä jo pidemmän aikaa ja varmasti harrastevuosia on kasassa päälle 70 ja ajotunteja varmaan lähellä 10000h. Tämähän ei kuitenkaan takaa mitään, kuten jutusta saatte kaikki lukea minun osaltani!

Yksimukiset

Pirteä Oranssi Outlander 450 MAX

450 moottori on yllättävän käyttökelpoinen moottori, vaikkakin kuutioita on maltillisesti. 38 hevosvoimaa kuljettaa varsin pirteästi 308 kuivapainon omaavaa laitetta. Outlander 4×4 versio on traktoreiden nopeusluokan huippupäätä edustava ja 80km/h kulkevana se vaatii lainsäädännön mukaan ABS-jarrut. Näitä testattiin jäällä varsin laajalti. ABS-jarrut toimivat mainiosti, kun vetotapana on 2wd. Tällöin umpiliukkaalla jäällä ABS:t jarruttaa ihan loppuun saakka ja laite on ohjattavissa koko ajan. ABS:n jarrukahvaan aiheuttaman ”tärinä” on varsin huomaamaton. Jos laite kytketään nelivetoiseksi, niin tilanne muuttuu. Koska näissä laitteissa ei ole akseleiden välissä tasauspyörästöä, eikä navoissa automaattisia napalukkoja, on ABS:n melko hankala mitata eri renkaiden pyörimisnopeuksia, sillä taka-akselikin näissä tanko-ohjatuissa laitteissa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ilman tasauspyörästöä. Näin ollen nelivetoisena ABS:n toiminta on varsin vaatimaton. Jarrut ovat kuitenkin tehokkaat ja laite kyllä pysähtyy mainiosti.

80km/h keveyttä pirteässä asussa ja lyhyellä etuylityksellä

450 mallit poikkeavat ainakin keularakenteiden osalta isommista veljistään ja tässä maasto-ominaisuuksia ajatellen PariUraa pitää malliston lyhyttä keulaa ja sen pientä etuylitystä vain hyvänä asiana. Myös putkitarakat ovat monikäyttöisyydessään hyvät. Niihin saa kuitenkin myös Can-Am lisävarusteita kiinni, joten putkitarakan ja merkkikohtaisten varusteiden hyvät puolet on yhdistetty. Putkitarakan maasto-ominaisuus on monesti piilossa ennen ensimmäistä kiinnijäämistä. Putkitarakasta on kavereiden huomattavasti helpompi kiinnijäänyttä kaveria jeesata verrattuna komposiittimuoviseen, jossa kädenmentävää reikää ei ole. Toki sellaisen kämmenenmentävän kahvan voi aina asentaa ja sitä suosittelemmekin kaikille maastossa viihtyville harrastajille. Can-Am luottaa tässä kokoluokassa perinteisiin umpioihin valoissa. 450 moottori löytyy kahdesta eri perusrungosta, eli perus- ja MAX-mallista, joka kaksipaikkainen. Samoja perusrunkoja käytetään 6×6 perus- ja MAX-versioissa.

4×4 malli on varsin edullinen nopea traktori, jolla onnistuu niin normaali liikkuminen, maastossa työnteko ja harrastaminen. Etulukko on toteutettu ABS-jarruja hyväksikäyttäen ja toimii normaali maasto-olosuhteissa huomaamattomasti. Jäällä ja lumella eroa vakiorenkaisena on vaikea tehdä viskomalleihin. Vinssiä ei vakiona tässä ole, mutta johdotus on valmiina, joten erittäin simppeli asentaa jopa itse, jos kädessä pysyy kahvikupin lisäksi jotain muutakin. Tämän mallin saa myös oranssinvärisenä, joka on positiivinen piristys väriskaalassa.

Pari työjuhtaa rinnakkain.

6×6 malli olikin sitten selkeästi uutta ajattelua BRP:ltä. Laite on kehitetty Suomessa valmiin 450 Max Pro mallin pohjalta. Peruslaitteen perään on pultattu apurunko kiinni, jossa sitten majailee toinen perä ja akseli. Samaan apurunkoon on kiinnitetty pieni lava, jossa voi kuljettaa varusteista riippuen puuta, kasseja, kanistereita ja työkaluja. Samalla keskimmäisen akselin perä on muutettu läpivetäväksi. Malli on varsin maltillisesti hinnoiteltu ja halvimmillaan 6×6 malli irtoaa juuri ja juuri alle 10000 euron. 6×6 mallit on aina erittäin tiheällä ja vetokykyisellä vaihteistolla varustettu ja koeajossa ollut Pro-versio nopeammalla QE-etulukolla. Tiheä välitys mahdollistaa isojen kuormien vetämisen ilman variaattorin remmin palamisen riskiä. Lavan alla on iso tyhjä tilaa jättää mielikuvituksella paljon tilaa ja siellä voisi olla suljettu kotelo, lisäpolttoainesäiliö vaikka Venäjänmatkailua ajatellen.

Esimerkillistä lämpösuojausta. Varin poistopuhallus vielä viimeistelee jäähdytyksen.

Ajossa laite oli mielenkiintoinen sekoitus vetokykyä, pitkää runkoa ja keveyttä. Tämä taitaa olla ainoa 6×6-malli markkinoilla, joka tottelee kuljettajan painonsiirtoa ja heiluttelua, jos esimerkiksi lumihangessa on jäänyt kiinni. Normaalisti isot ja painavat laitteet kun istahtaa kiinni, on vinssi paras kaveri. Vinssi on tässä 6×6 laitteessa WARN:n 1366kk vetävä vaijerimalli. Renkaat edustavat vakiorenkaiden parhaimmistoa ja on tässä alumiinivanteella oleva Carlisle ACD HD 26”. Olisikin mahtavaa, jos tätä erittäin hyvää yleisrengasta saisi 27” koossa täältä kotomaasta. 6×6-malli on hämmentävän ketterä, vaikka pituutta onkin 3 metriä. Laite kääntyy yllättävän hyvin. Keula laitteessa on hieman matala, joten pieni keulan nosto tai jäykempi etujousi voisi olla paikallaan. Saattaisi renkaan paine alustaa vasten vielä kasvaa ja kääntyvyys entisestään parantua. Samalla etumaavara kasvaisi hieman ja näin ollen jättäisi helpommin kivet ja kannot alleen. Askolassa laite kiipesi yhden hankalan mäen ylös, jossa melkein kaikki muut laitteet ovat aina talvella vaikeuksissa. Muutaman yrityskerran jälkeen laite raivasi tiensä ylös umpilumiselle kalliokukkulalle. Erinomainen suoritus mihin tahansa laitteeseen verrattuna. Laitteen sieluun sukellettiin myös ja lämmönhallinta on kunnossa. Pakoputkilinjaa suojaa kunnollinen alumiinipelti ja lisäjäähdytys tulee vielä variaattorin poistoilman osalta pakoputken päälle ja on kiinnitettu tuohon peltiin. Nyt on insinööri miettinyt asiaa. Vaihdekepin siirtäisin jollain keinolla vasemmalle puolelle, sillä kaasuun tulee tahattomasti koskettua, jos hankalassa asennossa joutuu vaihtamaan vaihdetta. Oma ruoto kaipaisi pientä nostoa ohjaustankoon, joka voisi tämän ongelman myös poistaa. Samalla poistuisi kaasulipareen osumien jalkaan, kun ohjaus on käännetty täysin oikealle. Nämä ohjaustangon säädöt on siis edelleen asioita, joita jokainen kuljettaja laitteelleen itse tekee ja kyse ei ole varsinaisesta suunnitteluvirheestä.

450 mallisto edustaa erittäin käyttökelpoista mallistoa kaikenlaiseen käyttöön, perusliikkumisvälineestä, työkaytön kautta harrastamiseen. Vaikka harrastajat tuntuvat olemaan hanakoita ottamaan sen tonnisonnin, niin kyllä 450 4×4 malli on löytänyt itsensä myös aktiiviharrastajien haarojen väliin.

V2 voimaa

OUTLANDER PRO+ 650 T edustaa keskikastin vaivattomuutta, tehoa, mukavuutta ja ennen kaikkea täysin vakiona erinomaista etenemiskykyä.

650 Outlander ulkoilee

Rotax V2 moottori on ollut aina malliston alusta saakka voiman esikuva. Nyt se on 650 kuutioisena Outlander perusversion rungossa ja hyvin istuu. V2 koneisissa kaasu on sähköinen ja siten myös helposti manipuloitavissa. Kaikissa V2 malleissa onkin kaasun annosteluun liittyvä toiminne, jolla voi valita älykkäästä iTC-kaasunhallinnasta Työ/Normaali/Teho-tilojen välillä. Lumisissa olosuhteissa se Teho-asetus on poikaa, mutta heti kun on pitoa ja hankalampaa maastoa, Työ-mode tuntuu oikeinkin toimivalta. Laite muuttuu lauhkeaksi ja tarkemmaksi ajaa, sillä laite ei Työ-asetuksella ryntäile minnekään. Mutta kyllä tässä laitteessa tuo 650 moottori on kerta kaikkiaan nappisuoritus. Voimaa on varmasti riittävästi ja sitä on tarjolla nöyrästi laakealla vääntökäyrällä. Kun moottori on voimantuotoltaan tasainen, on sen käskeminen kertakaikkisen helppoa. Askolassa oli paikoitellen lunta yllin kyllin ja tämä vakiorenkainen osoitti ihan erinomaista etenemiskykyä. Laite on myös siedettävä ajettava myös kestopäällysteellä, joten geometriat ovat kohdillaan.  650 lyhyt malli edustaa erityisesti 60km/h versiona kaikkinielevää kokonaisuutta, jossa voima, mukavuus, ajo-ominaisuudet myös tiellä ovat kohdillaan. Itseasiassa 650 lienee tämän hetken voimalaitoksista tasapainoisin kokonaisuus 62 hevosvoimallaan. Lisäksi Pro-mallissa on 1366kg vetävä WARN-vinssi ja kahvalämppärit Renkaana tässäkin siis Carlisle ACT DH 26” koossa. Tässä laitteessa BRP on onnistunut kokonaisuudessa erinomaisesti.

Vannoutunut Yamahamieskin vauhtiintuu Can-Am:n sarvissa.

V2-voimaa teloilla

Ville Vallaton vai CanAm. Jaa-a, Ainakin kuskilla on vallaton olo.

Kaikkien kuskien mielenkiinto oli kattauksen erikoisuudessa, eli Renegade Xxc 650 DSP T, johon oli asennettu Can-Am:n omaa nimeä kantavat APACHE BACKCOUNTRY telat. Näillä teloilla laite oli 3 metriä pitkä ja sitä ei saatu missään olosuhteissa jäämään kiinni saatikka pysähtymään mäessä. Vain allekirjoittaneen huonon ajovalinnan takia pienen lutakon pohjalla ollut juuristo kampesi telan pois paikaltaan. Telat olivat myös hieman löysällä ja ne kiristettiin samalla. Kiristäminen onnistuu maastossa perin helposti jakoavaimella ja 10mm kiintoavaimella. Irvileuat puhuivat jotain pikku ruuvinvääntimestä, mutta maltilla kaikki onnistuu. Telassa on 55 millinen harja, joka ainakin meidän testiolosuhteissa oli niin korkea, että laite meni sinne, minne sen komensi. Suojalumella tela ei uponnut kuin 5 senttiä ja oli toki varsin raskas kääntää. Laitteen kääntäminen onnistuu ulospäin nojaamalla ja kaasulla. Maavara oli mitaten 51 senttiä, joten sanon varmasti ensimmäistä kertaa, ettei pohjapanssarille telojen yhteydessä ole tarvetta. Vaikka laite on korkea, ei se ole kuitenkaan herkkä 142 senttiä leveänä kaatumaan. Moni ensimaisteja netissä saanut uumoili, että 650 moottori on tälle telalle liian laimea, mutta mielestäni tehot riittivät mainiosti. Puuteriumpiseen emme siis päässeet, joten se jäi nyt vielä testaamatta. Tela on liukurunkoinen ja siten sillä voi vain ajaa lumisissa olosuhteissa, jotta voitelu toimii. Laite on niin korkea, että tottumaton kun nousee koneen kyydistä, saattaa lentää persiilleen, kun jalka ei kohtaakkaan maata normaalisti. Koneen kyytiin pitää oikein nousta ja monesti tuli noustua kyytiin takatelaa pitkin. Takatela on siis poikkeuksellisen pitkä ja sen tuottama pito hakee vertaistaan. Oikeastaan tällä pystyi ajamaan minne vaan halusi, kunhan se vaan mahtui ja kääntyi sinne.

Kaljami ja Puukonsaaren lautta. Merkillinen ilmestys puulalla… Kummatkin 😉

On se hauska.

On muuten 50 senttinen maavara ihan kiva.

Kun lumisiin olosuhteisiin lähtee ajamaan, on ajovarusteiden oltava kunnossa. Telat heittävät hurjasta lunta ilmaan ja sehän löytää tiensä joka paikkaan. Erityisesti hangessa käännettäessä ulompi etutela toimii kuin lumilinko. Mutta pakko on myöntää, että oli kiva ihan tahallaan pöllyttää. Vedimme muutamaan kertaan tuolla muita laitteita ja millään testatulla laitteella ei vetäminen ole ollut yhtä helppoa. Sinkuin vain L-vaihde päällä veti koneen perässään.

Pölisee

Tässä yhteydessä muuten tuli todettua, että kiinakaupasta ostettu 6 millinen ja 3,8 tonnia vetolujuutta luvattu naru katkesi kuin pilkinsiima. Uutena tuo kesti kyllä, mutta 2 vuotta näemmä haurastuttaa tuon käyttökelvottomaksi. Tällä siis ei ole mitään tekemistä BRP:n kanssa, vaan huomattiin, kun sellainen oli matkassa meillä mukana. Nyt se löysi tiensä Askolan jätetynnyriin.

Hetki Vakavana

Ulompi tela nostaa lunta reippaasti.

Tässä kohtaa on aihetta hetki miettiä vakavampia asioita. Olimme Askolan pohjoispuolella ja olimme kiipeilleet kalliota ylösalas ja ajelleet pitkin lumia. Päätin vähän sinkoilla laitteella ja kivaahan se oli. Mutta sitten lumen seassa olikin kanto, josta laite sai kimmokkeen ja minusta tuli matkustaja. Vaikka vauhtia ei varmaan ollut kuin 30 km/h, niin pieni kopautus etutelaan sai laitteen vaihtamaan suuntaan ja etutela osui sen suolutakon ainoaan puuhun. Hautala samassa yhteydessä pois kyydistä inertiavoiman saattelemana. Onneksi kolahti vain itsetuntoon. Alatukivarsi sai oikealla puolella osuman ja jouduimme jättämään leikin kesken ja nilkuttamaan laite tien varteen. Hyvinkään Konetalo saa ehjätä laitteen. Tämä siis opetuksena ensinnäkin itselle ja muillekin, että laitteet vaativat kunnioitusta ja määrätietoista otetta. Nyt kuitenkin lipsahti. Tämä toisaalta takasi hyvät loppusessiot 3 tunniksi 650 Outlanderilla vielä Askolassa, joten ei tästä maailmanloppua saa.

V2 Voimaa kontrollissa

FoX pitää renkaat kiinni tiessä

Viimeisenä laitteena meillä oli Renegade Xxc 1000, joka on kopio tuosta telakoneesta, mutta kuutioita sen 976 kuutiosenttimetrin verran. Tämä laite oli meillä jo edellisvuonna ajossa ja kyllä se vaan vetää suun hymyyn joka kerta. Ajotarkkuus on vertaansa vailla ja tässä laitteessa ABS:llä toimiva etulukko on varsin toimiva yhdistelmä vakiorengastuksen kanssa. Tämä laite on viritetty erittäin vauhdikkaaseen ajoon ja metsäautotiet vaan odottavat tämän laitteen saapumista paikalle. Beadlock-tyyppiset vanteen yhdessä FOX PERFORMANCE SERIES 1.5 PODIUM RC2 iskunvaimentajien kanssa takaavat, että rengas pysyy tiessä ja vanteessa kiinni ja ottaa vastaan hypyt ilman suurempaa ohjelmanumeroa. Renegadelle oli jopa täysin jäisellä alustalla pyrkimys pysyä näpeissä. Tuota voisi jopa hieman madaltaa, jos ajo olisi pelkkää metsäautotietä, mutta tämä on taas tätä jokaisen omaa säätämistä. Oikeastaan laite ei kaipaa vinssiä, sillä sen oikea paikka sellaisessa maastossa, jossa vinssiä ei tarvita. Kuivapaino on 303 kiloa, joten tällä on nelivetoisena kiva työntää liukkailla mutkasta seuraavaan.

Summaten

BRP on onnistunut loihtimaan varsin laaja-alaisen malliston vain muutamilla muutoksilla, kuitenkin siten, että varaosakirjat ja varusteet ovat pääelementtien osalta kaikille samat.

Tämä helpottaa kaikkia löytämään oikean laitteen, oli käyttötarkoitus sitten vankka työkayttö 1000 kuutioisen 6×6 parissa tai perustarve Outlander 60km/h mallin kera. Kun olet päättänyt hankkia Mönkijän, kannattaa Cam-Am käydä katsastamassa muitten rnnalla ja pyrkiä koeajamaan laite ennen hankintaa. Muistutetaan vielä että mallisto kattaa myös rattiohjattavat SSV-mallit, joita niitäkin on monensorttisia ja uutuutena on Maverick Trail. Tämä kapeahko laite sopii mönkijöiden kanssa samaan uraan. Laite löytyy myös Sport versiona, mutta näistä sitten seuraavassa käänteessä.

Laitteet koeajoi, Darth, Maxim, Jukka81, Kaljami ja muistiinmerkinnästä sekä tukivarren rikkomisesta vastasi Heikki