Koeajo taas tositoimissa.

Kuusamossa oli Elokuun alussa uuden ajoalueen avajaiset, mutta edelleen alueella oli paljon tekemistä. Yamahan maahantuoja toimitti paikanpäälle PariUraa:n testattavaksi kaksi ajokkia, joista isompaa ajettiin kaksi päivää todellisessa maastotestissä ja pienempää, Yamaha Kodiak 450 sitten enemmän ajo-ominaisuuksia ja näppäryyttä testaten.

Jotain tuttua ja jotain uutta

Sopivasti elastisuutta kompaktissa ja keveässä mönkijässä. Tällä pääsee ja tarvittaessa ripeästi.

 

Olemme testanneet vuonna 2015 sekä Grizzlyn että Kodiakin 700 cc mallit ja meillä oli lupa odottaa tämän perusteella jo hyvää. Nämä aiemmin testatut mallit erosivat siinä mielessä näistä, että niitä oli rotevammin varusteltu. Nyt mallit olivat täysin vakioita pohjapanssaria lukuunottamatta. PariUraa:n testatessa laitteita, pyrimme aina ajamaan ne ominaisessa maastossa, eli metsässä, kallioilla, kivikossa ja suolla. Näin koneesta saa kaiken irti ja luonne maastoajossa paljastuu. Panssari on siis hyvä olla suojaamaan kolhuilta, joita kivikossa tuppaa  aina tulemaan.

T3b, eli 60km/h nopeutta kulkevassa 700 kuutioisssa Isoveljessä on mainio rengastus vakiona. Toki kokeneet kuljettajat pitävät 25” rengastusta riittämättömänä kun lähdetään oikein maastoon melskaamaan, mutta 25” rengas, panssari ja kevyt kone on oikeastaan koville pinnoille oikeinkin mainio yhdistelmä. Koneen painopiste pysyy matalana ja kivikiipeilyssä ei kiikkeryyttä esiinny. Toki meikäläinen ajelee jäykällä taka-akselilla varustetulla Hondalla noin harrastemielessä ja aina erillisjousitus aiheuttaa silloin tällöin yllätyksen kallistelussa. Eihän toki kaadettu, mutta joutui enempi persausta siirtelemään vastapainoksi. Onneksi sitä vastapainoa on kertynyt, niin pysyttiin mainiosti pystyssä.

Maastoon töihin

Ajomaasto oli Kuusamon kumpuilevaa maastoa, jossa Yamahaa pääsi koeponnistamaan erinomaisesti. Tarjolla oli suota, kivikkoa, perus kangasmaastoa ja varsin jyrkkiä nousuja ja laskuja. Näissä ”pikku” nousuissa ja laskuissa on kokeneetkin käyttäjät kipanneet sellaisia kylkikellejä, joten maasto oli omiaan myös PariUraa-testaukselle.

WARN Pro Vantage 2500 on sopiva valinta tämän kokoiseen koneeseen.

Ajokkia ei siis juurikaan tarvinnut varustaa, vaan saimme sen valmiiksi varustettuna pohjapanssarilla. Vinssihän tässä laitteessa on vakiona ja se oli taas mieluisa yllätys, sillä vakiovinssi on laatulaite, WARN Pro Vantage 2500. Olen kaiketi fakkiintunut narunpuolustaja, teen sen nytkin, eli oma kantani laatulaitteen vinssin jatkeeksi tulisi olla naru vaijerin sijaan. Onneksi osaavat jälleenmyyjät paikkaavat tämän tarpeen ja toki vaijeri puolustaa paikkaansa brutaalissa kiskomisessa pitkin kivikkoa ja maata vasten, mutta jotenkin naru on vaan tätä päivää mukavuudessaan. Vinssin korkeus on ideaali, eli veto tapahtuu varsin alhaalta ja se parantaa aina laitteen nostamista hankalasta paikasta, eikä vivuta konetta pahimmassa tapauksessa perää pystyyn.

Lisäksi huollon kannalta vinssi on ”avarassa” paikassa ja siten helpohkosti irrotettavissa vuosittaista huoltoa varten. Vinssihän tulee vähintään kerran vuodessa huoltaa ja ahkerassa käytössä mieluusti 2-3 kertaa. Huoltamalla kaikki vinssit pysyy paremmin käyttökunnossa ja on silloin auttamassa kun tarve vaatii.

Perävaunun ja lisälaitteiden pistokkeet sievästi saatavilla

Työominaisuuksia vielä parantaa Yamahan tapa varustaa laite virranulosotolla takaa ja  peräkärryn pistokkeen lisäksi myös 2-napainen Hella-pistoke löytyy peräpeilistä. Tälle löytyy tarpeita vaikkapa takatyövalojen tilapäisesta asennustarpeesta tai hälytysvilkun virransaanti tyydytetään tätä kautta.

Hallittua voimaa

Voimansiirron H-L-N-P-R alueita käytetään kulissikepillä ja on totuttelun jälkeen herkkä käyttää.

Maaston ollessa hidasta, teknisesti vaativaa tai vedetään painavaa kuormaa kärryssä, on Yamahan voimalinja taas omimmillaan. Yamahan voimalinja koostuu kaksialueisesta vaihdelaatikosta, jonka alue valitaan ennen ajoon lähtöä, eli nopea tai hidas alue. Käytännössä teknisessä maastossa tai raskas kärry metsässä vaatii aina hitaan alueen, jotta riittävä

Yamaha UltraMatic-Variaattorin rakenne on varsin tukeva ylimääräisen tukirakenteen ansiosta.

vääntömomentti saadaan välitettyä pyörille ilman, että hihnaa rasitetaan liikaa. Aluevaihteiston edessä on siis variaattori, joka portaattomasti säätyvänä mahdollistaa optimaalin vääntömomentin säätämisen vain kaasua käyttämällä.

Variaattori on tukevan ja käytännössä koetun vesitiiviin kotelon suojissa.

Mutta koko voimalinjan juju onkin erillinen keskipakokytkin, joka mahdollistaa kireän variaattoriremmin kanssa erittäin varovaisen liikkellelähdön. Tällä mahdollistetaan teknisesti vaikeassa paikassa hallittu liikeellelähtö ja ryömittäminen ilman remmin palamisen pelkoa. Lisäksi raskaan lastin liikkelle saanti tällä voimalinjalla on vaivatonta ja ei rasita koneen eri voimansiirron osia.

Voimanlähde on 708 kuutiosenttimetrin kokoinen ja yksisylinterinen,  kahdella yläpuolisella nokka-akselilla varustettu neliventtiilimoottori, jota ruokkii polttoaineen sähköinen annostelu. Yamaha luottaa vielä vaijerivetoiseen voimanannosteluun ja ei ole siis lähtenyt vielä Rew-by-Wire ratkaisuun. Aika näyttää. Voimaa koneessa on koneen luonteen ja keveyden huomioiden riittävästi ja se on matalalta vääntävänä erittäin käyttökelpoista. Nooh ainahan voimaa koneessa tulee olla ja mielenkiinnolla seurataan markkinoita, kuka alkujaan japanilaisista valmistajista tuo sen tonnisonni-koneen sarviohjattuun mönkijään. Yamahalla ja Hondallahan sellainen jo SxS-laitteista löytyy. Tässä voimanlähteessa yksi merkittävä piirre, joka mitattiin 2016 Raajärvellä ja se on poikkeuksellisen pieni polttoaineen kulutus. Meidän ajotavalla mitataan tuntikulutusta ja ilman kuormaa perässä ajettaessa se on alle litran tunnissa, tarkalleen ottaen 0,8 l/h. Tämä lukema on jopa Hondaa pienempi ja kielii luonnollisesti hyvästä ja toimivasta moottorinohjauksesta. Kodiakin pakoputkisto noudattaa laatulinjaa ja on ruostumattomasta teräksestä tehty.

Yamahaa on hieman aikaisemmin vaivannut liikkellelähtiessä sammahtelu, mutta se joko tasaantuu ajamisen jälkeen tai sitten osaava huolto saa säädettyä ruiskun karttaa sen verran että oire poistuu. Tässä yksilössä tätä oiretta ei ollut, joten ehkä kentän ääntä on kuunneltu tehtaan suunnitteluosastolla.

Ajossa

Yamaha luottaa periteiseen kaksinappiseen vedonhallintaan, jossa valinnat on 2-4wd ja Lock-Etulukolle.

Alustan toimivuus on japanilaisten parhaimmistoa ja toimii varsin elastisesti kaikenlaisessa maastossa, olematta kuitenkaan kiikkerä. Kallistuksen vakaaja tekee tehtävänsä ilman että laitteesta tulee jäykkä ristiriippuja ja normaaliajossa 100% kytkeytyvää etulukkoa ei tarvitse käyttää. Toki tämän, kuten muutkin laitteet saa ajettua hankalaan paikkaan ja tällöin on etulukosta ehdottomasti hyötyä. Se tulee kuitenkin muistaa kytkeä ajoissa päälle ennen kiinnijäämistä. Nopeuden hillinnästä huolehtii edessä levyjarrut ja takana huoleton, perämurikkaan integroitu suljettu märkäjarru, joka vaikuttaa kardaanin, perän ja lopusta vetoakseleiden kautta takarenkaisiin. Näiden ja tehokkaasti toimivan moottorijarrun avulla oli kepeää laskea alamäkeen jyrkissä paikoissa. Yamaha on muuten poikkeuksellisen ketterä kääntymään kuten aiemminkin ja renkaat kääntyvät poikkeuksellisen paljon. Tällä laitteella vekslaamiset ovat jääneet vähemmälle.

Valoa kansalle

Valot ovat kokeneet täysuudistuksen ja nyt laitteen kaikki ulkoiset valot ovat LED-käyttöiset. Tämä uutinen on mahtava ja seuraa montaa muutakin merkkiä, joita olemme kuluvan vuoden aikana testanneet. Ajovalot on selkeästi ”lainattu” moottoripyörämarkkinoilta ja tässä luonnollisesti oma MP-mallisto on toiminut tekniikan luovuttajana. Valot ovat originaalivaloiksi erinomaiset, mutta ehkä maastokäyttöön kaveriksi voi vielä laittaa hieman työvalomaisemman kaverin keulille ohjaamaan valoa enemmän sivuun.

Vilkut, parkit ja jarruvalo ovat kompaktissa ja joustavassa paketissa,  Mutta kuten sanottua, tämä on tieliikenteeseen hyväksytty, joten valokuviota säädellään asetuksin. Parkit, Jarruvalot ja vilkut ovat toistaiseksi parasta A-ryhmää mitä olemme testanneet. Yksiköt edessä ja takana ovat samaa muotokieltä ja ovat erittäin minimalistiset. Näille voi ennustaa täydessä maasto- ja työkäytössä pitkää ikää, sillä ne on hermeettisesti suljetut ja ovat kiinnitykseltään varsin elastiset. Vaikka niillä ajaisi esteeseen kiinni, niin rikkoontuminen on varsin epätodennäköistä. Vaikka koko on varsin pieni, niin valotehossa ei tarvitse antaa yhtään etumatkaa. Valot näkyvät hyvin ja kirkkaasti täydessä auringonpaisteessa, jota ei kaikista pikkuvaloista voi sanoa.

Mönkijämaailman paras ”hanskalokero”

Putkitarakka takaa kaikenlaisten tavaroiden kiinnitämisen tukevasti matkaan.

Varsinainen mielipideiden jakaja on tavarateline, joka Yamahassa on tuttuun tyyliin putkimallinen. Tämä takaa kaikenlaisten yleismallisten tarvikkeiden kiinnittämisen laitteeseen aina itsetehdyistä tehdastekoisiin. Yamahan tarakat on todella laadukkaasti pulverimaalattu ja niissä on pitoa parantava röpelöinen pinta. Näistä saa kaveri kiinni jos pitää auttaa vetämällä kaveria kiipelistä irti. Monesti on pienestä se eteneminen kiinni.

Integroitujen tarakoiden kannattajat tykkäävät mallikohtaisista tarvikkeista, jotka saa vaivatta kiinni ja irti. Näistä vaan harvemmin saa kunnolla kiinni käsivoimin.

Paras Hanskalokero markkinoilla!

18 litran polttoainetankki sijaitsee taka-akselin yläpuolella ja siten perinteinen tankinpaikka on korvattu todella monikäyttöisellä tavara/hanskalokerolla. Tänne on kätevä laittaa kaikki pikkusälä jota matkalla tarvitsee ja lokeron erityispiirre on sen vakiona tuleva ”lämmitys”.

Monipuolinen ja luettava mittaristo.

Moottori huokuu lämpöä ja se säilyy hyvin kotelossa. Kotelossa jopa vanhat iPhonet pysyy pakkasellakin hengissä ja luukun käyttömukavuus ja käytettävyys on huippuluokkaa. Suklaat kannattaa sijoittaa muualle. Lihapullia jos kotelossa säilyttää, saa niistä mainion pikkulämpöisen suupalan retkillä nautittavaksi.

Mittaristoa lukee mielelään ja siitä saa selvää niin valoisassa kuin pimeässä.

 

Veli ja sen pikkuveli

Kaverina oli myös testattavaksi tuotu Kodiak 450, eli varsinaisesti testatun mallin pikkuveli ja sitä ajoimme pääsääntoisesti helpommassa maastossa ja kyläkurvailussa, vaikkakin ominaisuudet muuhunkin riittää. Perusominaisuudet ovat kuin kopio isoveljestään jarruja ja voimalinjaa myöden. Ainoa merkittävä ero löytyy etuperästä ja tällä pitää pärjätä ilman etulukkoa.

Pikkuveli

Normaali mökkikäytössä ja kakkosajoneuvon virkaa laite toimittaa eleettömästi ja tekee perus työtehtävät mukisematta. Alustan rakenne ja keveys varmistavat, että tehostamattomanakin perheen narukäsinen teini jaksaa stongaa vääntää hankalammassakin paikassa väsähtämättä. Laite edustaa siis konstailematonta ja yksinkertaista, mutta laadukasta tekniikkaa, joten aika kuluu ajaen eikä korjaamolla.

Tämä laite tulisikin saada kotitalouden teinin kestotestiin, jossa mitattaisiin pitkän aikavälin kulutusta, rengaskestoa ja muutoinkin jatkuvan ajon mallilla. Saisi laite myös ehkä toisenlaisen katsantokannan !

 

Summaten

Jotenkin tuntuu, että olen tämän tarinan kirjoittanut aikaiseimmin, mutta hyvät laitteet muuttuu maltilla ja oli laitteessa tapahtunut sittenkin reippaasti kehitystä sitten vuoden 2015.

Atlas Terache tomi hyvin vakiorenkaaksi
Poikkeuksellisen karkea vakiokumi.

Rengastus ja vanteet olivat uutta ja vakiorenkaalla pärjää keskimääräistä paremmin, sillä vaikka rengaskoko on 25″, niin nappula on vakiorenkaaksi kookas. Atlas Terache oli minulle uusi, mutta mieluisa tuttavuus, sillä rengas piti kivikossa, kalliolla ja kangasmaastossa erinomaisesti. Suolla kuvio on toki vaatimaton, mutta koneen keveys ja voimalinja pelasti taas monelta jumilta.Valaistus oli laitettu kertakaikkiaan uusiksi ja vaikka ohjaustehostin on vaikea ainakin näin harrastevoimin mitata, niin mielestäni tehostusta oli lisätty ja siten myöskin näpeillelyönti kivikossa vähentynyt, joten siellä lienee myös muutoksia tehty.

Hiilenmusta mattaväri oli ainakin minun mieleen, mutta rohkenisipa joku tuoda taas ”Kanariankeltaisen” taas markkinoille, niin ei hukkaisi mönkijää niin helposti metsään.

Muistiin merkitsi ja koeajoi Heikki Hautala

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.