Elebet – Off-Road & Race 2017

Ring Ring, Risto Närvä Terve! Kuule, mites jos….

Risto Närvä, Kilpailunjohtana

Näin alkoi keskitalvinen puhelu, kun Mönkijäsuunnistuskilpailujen parissa puuhaava Risto Närvä soitti minulle Elebet Off Road&Race kisan tiimoilta. Puhelun aikana kävi selväksi että pari vanhaa pierua oli tervetulleita ajamaan Honkakoskelle Suunnistuskisaa. Muutama napakka soitto kaveripiiriin ja eihän

Sami Maula alias Darth

Sami Maula, alias Darth pystynyt vastustamaan Kilpailujohtajan kutsua. Alkoi vimmattu miettiminen miten ja millä vehkeillä. Onko hommattava uudet renkaat vai pärjätäänkö jopa toisen merkin  vakiorenkailla. PariUraa-tiimi on kuitenkin vannoutuneita Honda-fanipoikia, joten renkailla nyt niin väliä, vaan kuhan koneet kunnossa ja huollettuina, niin ettepäin mennään.

Varustelua ja navia

Iät ja ajat on Garmin-merkkisillä ulkokäyttöön soveltuvilla navigaattoreilla tehty suunnistustapahtumia sekä kisoja ja yhtäällä ajettu kisaa. Samilla ja allekirjoittaneella on hieman DigiDigi-vikaa ja päätettiin, että testataan vähän toisenlaista lähestymistä suunnistamiseen. Aikaisemmin on Apple iPad selviytynyt Raajärvellä mainiosti, mitä nyt  pienin vesivaurioin, mutta tarkan ja kookkan näytön kanssa on kiva suunnistaa maastokarttaa hyväksikäyttäen. Tuossa kruisailussa ei navia kuitenkaan ole tarve koko ajan tarkkailla ja vasta suunnistuskisassa kävi ilmi, että se ei oikein kisaamiseen sovellu. Näytön kirkkaus normaalikäytössä on pääsääntöisesti riittävä, mutta intensiivinen suunnistaminen ja auringonpaiste oli tuolle tabletille tai myös iPhone 7:lle aika hankala paikka. Valovoima näytössä ei yksinkertaisesti riittänyt. Lisäksi käyttämämme softan, eli Topo GPS Finland:n kaikki suunnistamiseen liittyvät salat eivät ihan vielä auenneet, joten “nöyrtyminen” Garminin käyttöön kesken kisan oli tosiasia. Autoista moni ajelee Ihan PC-käyttöön tarkoitetuilla softilla kuten Ozi. Locus Map oli myös jollain käytössä, joten valinnanvaraakin on.

Muutoinhan nuo harrastevehkeet on suunnistamiseen aikalailla valmiita. Pohjapanssari, vinssi narulla, hinausnaru kiinteänä dyneemasta ja isot IKH-keltakoukut naruissa, niin hanskatkin kädessä on kiva käsitellä. Vähän laajalle näyttävää LED-valoa, vaikka keväällä moisia tuikkuja ei kyllä päiväkisassa tarvitse. Suunnistamisessa pärjää oikein mainiosti alle 60 watin leditehojen, sillä on tärkeää nähdä pimeässä myös muualle kuin minne valot näyttää. Renkaiden kannattaa olla kunnossa, sillä onhan se nyt tosiasia, että loppuunajetut vakiorenkaat ei oikein aktiiviharrastamiseen sovellu. Tai siis kyllähän aikanaan kelpas, kun Sami Kattelus vei Honda 350 TRX:ää kuin tyhjää vain loppuun ajetuilla bearclaweilla.

Nokka kohti Honkakoskea

Todella aikaisin ylös lauantaiaamuna ja nokat kohti Satakuntaa. Sami oli päättänyt hommata kotitaloutensa teinille jonku crossipyörän Eteläpohjanmaalta, joten mentiin sitten kahdella kyydillä. Luvan kanssa saavuttiin hieman myöhässä, (nöyrä kiitos) joka ei tule toistumaan, sillä kisatunnelman tekee se kokonaisuus. Tuttujen kanssa turinoinnit, renkaiden potkiminen ja muukin sosialiseeraaminen ja tietenkin se lähdön huuma. Tullaan siis syksyn jompaan kumpaan kisaan ajoissa.

Pikainen laitteiden katsastus, ohjaajakokous kisaorganisaation toimesta, ajokamat päälle ja suunta kohti kisa-aluetta, jota oli tällä kertaa n. 200 hehtaaria käytössä. Ja nyt aletaan sitten kerryttämään tämän lajin hienouksia. Pääsääntöisestihän mönkijäajoissa ajetaan tavalla tai toisella peräkkäin uralla kuin köyhän talon porsaat ja vain kelit tuovat vaihtelua. Suunnistuskisoissa ja  niissä muutamassa tapahtumassa idea on, että saa ajaa kuinka parhaaksi näkee järjestämän osoittamalla ja rajaamalla alueella. Alueella sitten ajetaan niin, että saavutetaan mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monta rastia. Näin ole siis meidänkin tarkoitus, kunnes allekirjoittanut päätti näyttää videokuvaajalle ajamisen meininkiä. Noh, jäätähän siellä lutakon pohjalla oli ja sitten se petti ja lipsautti koko koneen melkein uppeluksiin. Siinä vaiheessa olisi vielä selvinnut vielä peruuttamalla ja hyväksymällä apuja Samilta, mutta “ettepäin” kajahti metsässä ja loput onkin sitten öljynvaihtohistoriaa. Tunti, tai vähän toista suhraantui tuohon näytösluontoiseen kahlaamiseen, mutta kivaahan se loppujen lopuksi oli. Öljyjen vaihdon jälkeen suuntasimme takaisin maastoon ja nyt saimme ajaa sitten tunti tolkulla rastilta toiselle ja nauttien kertakaikkisen erinomaisesta maastosta. Tuohon maastoon meinaan mahtui kaikkea kivikosta suolutakkoon ja vetisiin alueisiin yleisörastialueella, jossa yksi paikalleen sähköttömänä jämähtänyt maasturi tukki reittiä ja teki kuulemma ajamisen haasteelliseksi. Itse emme “ajokiireiltä” yleisörasteille kerenneet, kun nautimme takamaastoista omaan tahtiin. Ja sepäs tässä onkin se juttu. Tätä lajia voi ajaa todellakin kisaa muita vasten, kisaa kaveriporukassa tai ihan vaan safarina muiden hurujen kanssa. Palkintoja ja kunniaa saa kisaluokassa ja Safarissa saa nimen tulosluetteloon, mutta ilman varsinaista kisasijoitusta. Kisat ajetaan yhdessä maastureiden kanssa ja erinomaisesti mahdutaan samaan maastoon nelivetoisten isoveljien kanssa ja se on kertakaikkisen hyvä asian. Sama laji, mutta hieman eri vehkeet.

Lähde ajamaan ja pitämään hauskaa

Matti Manalan rasti

Tänä vuonna on vielä kolme kisaa. Oulussa, Mikkelissä ja  Eurassa. Nyt on hyvä hetki varata viikonloppu kalenterista kaverin kanssa ja lähteää kisaamaan, safaroimaan ja ennen kaikkea viettämään laatuaikaa mönkijän tai UTV:n ohjaimissa. Allekirjoittanut hurahti sen verran, että osallistutaan vielä ainakin yhteen kisaan ja ehkä ajetaan vähän reippaammin… ellei Samille sitten tule kesken tiimellyksen Karski-makkaran himo ja kahvihammas ala julmasti kolottamaan.

Loppuvoden kisat http://ilmoittautuminen.mimmottis.net/kilpailukalenteri

 

Seuraavaan kisaan ja Safariin ! Muistiin merkitsi, Hessu

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.