Mälsää, en halua enää kalaan. Iskä voittaa aina mölkyssä, en pelaa. Mä olen ajanut fillarilla koko kesän. Tuttua murinaa mökin nuoriso-osaston suusta.

Koeponnistimme kaksi eri laitetta. Ensimmäinen talvisessa kipakassa pakkaskelissä ja toinen leppoisaan juhannusaikaan.

Can-am DS 90x ja Yamaha YFM 90R

Junioriluokka

Nuorison mönkijöitä on laajasti saatavilla alkaen 900€. Keskeistä laitteilla tulisi olla turvallinen ja yllätyksetön käytös, helppo käynnistyvyys kaikissa olosuhteissa ja luotettavuus. Uskon vahvasti, että edellisestä luettelosta erityisesti luotettavuus nousee arvoonsa, sillä perheen korjausvastaavalla on muutakin puuhaa mökillä kuin korjata mönkijöitä. On siis tärkeää, että mökillä majailevan mönkijän takuuasiat hoituu mutkattomasti ja huolto löytyy läheltä. Tässä tämän testin laitteet kunnostautuvat, sillä kummankin merkin takana on Suomessa erikseen maahantuontiorganisaatio sekä jälleenmyyjä- ja huoltoverkosto. Näiden avulla laitteet ovat käyttökunnossa aina kun nuorisoa alkaa mökin seinät kyllästyttämään.

Mönkijällä ajaminen myös valmentaa asiasta kiinnostunutta nuorta oppimaan moottorikäyttöisen laitteen saloja. Pidon, jarrutusmatkan ja nopeuden ymmärtäminen, sekä muiden huomioiminen on iso etu, kun teini-ikäinen siirtyy mopolla, skoballa, traktorimönkijällä tai mautolla liikenteen sekaan. Tällöin junnuna opitut asiat ovat erityisesti eduksi ja moottorikäyttöinen laite on tutumpi väline, kuin suoraan fillarin sarvista moottoriajoneuvoon totuttautuvalle.

Jälleenmyyntiarvo on myös arvossaan, kun laite myydään eteenpäin nuorimman versan on kasvettua laitteesta ulos. Testissä olevat merkit ovat huomattan helppoja myydä, sillä merkit ovat olleet markkinassa jo pitkään ja mallisto on kummallakin laaja. Saattaahan tallista löytyä perheen varttuneemman kalustoa myös Yamaha- tai CanAm-merkkisiä, olkoon ne sitten 2-,3-tai vaikka 6- pyöräisiä. Myös vesille löytyy kummaltakin laitteita.

Voimanlähteet

Nuorison laitteet ovat pääsääntöisesti 4-tahtisia ja sijoittuvat n. 50-150cc kokoluokkaan. Toki voimanlähteenä on myös ympäristöystävälliset sähkövaihtoehdot, mutta ne ovat moottoriajoneuvojen taaperoluokkaan tarkoitettuja nurmikkolaitteita. 2-tahtiset ovat käytännössä hävinneet markkinasta ja tästä vastaa EU:n tiukentuneet päästömääräykset, jotka ulottuvat nykyään myös pienkoneisiin ruohonleikkureita myöden. Nelitahtisuudesta on kiistatta etunsa, sillä hajuttomuus on mökillä ihan merkittävä etu. Laitteet ovat myös varsin maltillisia viritysasteeltaan, joten näihin saa kerryttää kilometrejä tai ajotunteja reippaasti ennen konerempan tarvetta. Suosittelen kuitenkin kaikkia pikkulaitteiden omistajia tarkistamaan, että laitteet lähtevät moitteitta pakkasella käyntiin ja huollossa huolehditaan riittävän rikkaasta seoksesta. Joissain malleissa saattaa olla Floridan suuttimet sisällä ja silloin saattaa pakkasessa olla sahauksen tarvetta.

Yamaha YFR90R

Ensimmäisenä testipenkissä oli Yamahan 90 kuutioinen nuorisomalli, joka on ulkonäöllisesti ihan isoveljiensä näköinen. Yamahalla on pitkä kokemus takavetoisten kiukkukattiloiden valmistuksesta, joista esimerkiksi Banshee edustaa kaikkien kipakoiden laitteiden prototyyppiä. Olihan Banshee laitteena varsin pitkään tuotannossa. Maailmanlaajuisesti julkistuksesta 1987 aina vuoteen 2012. Toki varsinainen valmistus loppui 2006 ja Kanadan markkinoille 2008, mutta tuotantoa jatkettiin esim Australian markkinoilla aina tuonne vuoteen 2012. Lisää laitteesta voi lukaista tästä linkistä.

Laatu

Yammun eduksi on pakko laskea varsin vakuuttava merkki laadukkaiden moottoriajoneuvojen valmistajana, jonka mallistoon voi tutustua täällä. Sama laatu oli esillä Yamahan nuorisomallissa ja se esimerkiksi pienen tyhjäkäynnin säädön jälkeen toimi moitteitta, vaikka poikkeuksellinen -17 asteen pakkanen kävi vierailemassa koeajopäivänä. Koeajaja oli 11 vuotias, normaalimittainen poika ja laite oli juuri oikean kokoinen. Kehonhallinnalla laitetta pystyi jo heittelemään ja pitämään kurissa liukkaalla metsäautotiellä. Laite on myös matalan painopisteen ansiosta erittäin turvallinen ja vakaa ajettava, joten jos kuski pysyy tiellä, pysyy laite myös pystyssä. Asfaltilla emme koeajaneet, sillä pikiohjukset on erikseen.

Voimaan 88 cc, 2-venttiilisessä- SOHC- koneessa on juuri sopivasti. Se liikuttaa laitetta reippaasti ja donitsia pystyy piirtämään. Se ei kuitenkaan yllytä sellaiseen nopeuteen, että metsän puolelle siirtyminen olisi varsinaisesti iso riski. Duron renkaat ovat ovat sopivat koeajolaitteeseen ja toimivat myös lumella hyvin. Kokoa eturenkaissa AT18x7-8 ja takarenkaissa AT18x9-8. Moottori käynnistyy sähköstartilla ja kylmäkäynnistyksen apuna on käsirikastin, joten junnun ei tarvitse joka kerta pyytää apua, jos lähtee ajamaan. Ajaminen toki pitää olla valvottua ja matkapuhelin kannattaa ottaa aina mukaan. Laitteessa on myös kaksi eri tehotasoa, jota on helppo muuttaa CDI-yksiköstä, kun kokemusta karttuu ja vauhdinnälkä kasvaa.

Turvalliset ajo-ominaisuudet ja tekniikka

Jarrut toimivat moitteitta ja olivat erittäin kevyet käyttää. Tämä on tärkeää, että junnu jaksaa jarruttaa laitteilla kunnolla. Toki edessä olevat rumpujarrut ovat jo hieman vanhahtavat, mutta pienissä laitteissa täysin toimivat. Talvella vaijerikäyttöisinä kaipaavat suojaa, ettei vesi juokse vaijereihin ja kovalla pakkasella jäädytä niitä. Laite on myös jalkakaukaloiden ansiosta erittäin turvallinen. Saapas ei pääse tapaamaan rengasta missään olosuhteessa ja kura pysyy paremmin lokasuojan sisäpuolella.

Variaattori on nuorisovehkeissä aikalailla helpoin vaihteisto. Valitaan vaihde ja painetaan kaasua. Variaattori huolehtii välityksistä ja junnukuski voi keskittyä ajamiseen. Yamahassa on myös pakki, joten jos jää penkkaan kiinni, voi pakilla peruutella takaisin tielle ja jatkaa matkaa.

Summaten

Yamahasta jäi erittäin laadukas kuva ja sen viihdytysarvo on erinomainen. Se kestää varmasti pitkään ja palvelee sisarusparvea sukupuoleen katsomatta. Tätä kirjoittaessa Yamahan saa omakseen 3190 eurolla.

Can-am DS 90X

Can-am edustaa monessakin suhteessa urheilullista tuotemerkkiä. Se ulottuu aina näistä pienimmistä DS-laitteista aina pakokaasuahdettuihin Maverick malleihin, jotka kehittävät 195 hevosvoimaa. Vaikuttavaa Rotax-voimaa. Väliin mahtuu lisäksi useita Outlander-, Renegade- ja Traxter-mallia, joissa kuutiotilavuus vaihtelee 450 ja 1000 cc-välissä. Joukossa on myös 6-pyörävetoisia malleja. Koko mallisto eon esillä täällä.

Pienin, DS90 on mallisarjan huokein 2990€ hintalapullaan. PariUraa koeponnisti kuitenkin X-mallin, jossa X-tarkoittaa DS:n vauhdikkaampaa painosta.

Moottori ja voimansiirto

90 kuutioinen moottori lennättää laitetta vauhdikkaasti ja positiivisena yllätyksenä laitteessa on myös jalkakäynnistys sähkökäynnistyksen lisänä. Joskus voi virrat unohtua päälle ja silloin jalkakäynnistys voi auttaa laitteen liikkeelle. Toisiovälityksenä toimii ketju ja ensiövoimansiirtona helppokäyttöinen variaattori, jossa myös pakki. Vaihteisto on helppokäyttöinen ja suunta vaihtuu ilman ihmeellisempiä voimannäytteitä.

Soratielle

X-merkkaa siis vauhdikasta painosta DS-sarjasta. Sen takeena on liki 23 cm leveämpi kokonaisleveys, joka on tässä kokoluokassa paljon. Se takaa erittäin vakaa ajon, vaikka oltaisiin todella pitävälläkin pinnalla. Lisäksi iskunvaimennuksesta vastaa lisäsäiliölliset HPG:n iskunvaimentimet, jotka herkkäliikkeisenä takaavat mukavan ja vauhdikkaan kyydin. Edessä kaksois-A-tukivarsirakenne ja takana perinteinen mono swingi. Renkaina on Kendan Claw:t koossa:

Eturenkaat
Kenda Claw 20 x 6 x 10″ (48,3 x 17,8 x 25,4 cm)
Takarenkaat
Kenda Claw 18 x 10,5 x 8″ (45,7 x 26,7 x 20,3 cm)

Pito hiekkatiellä on huikea. Välillä tuli kommenttia, että tätä ei tahdo saada luistoon millään. Nooh, ehkä käskijän ikä vielä vähän rajoittaa hurjimpia vetoja, mutta on hyvä että kuskista loppuu ominaisuudet ennen laitetta. Jää vielä parantamisen varaa.

Varusteet

Laitteen varusteet on varsin kattavat. Laitteessa voi rajoittaa kaasua, jotta kuskin kokemuksen karttuessa saa vauhtiakin lisättyä. Edessä on numerokilpi, kun homma äityy oikein kilpa-asteelle. Vanteet on alumiinia, jalkojen suojana Nerfbar:t ja verkot. Tanko on valmiiksi korotettu ja siinä keskellä kisatyyliin pehmuste. Lisäsäiliölliset iskarit tarjoilevat edessä 178 ja takana 229 mm joustovarat. Tällä kehtaa jo vähän hypätä. Hidastuksesta huolehtii nestekäyttöiset levyjarrut edessä sekä takana ja toimivat kevyesti pysäyttäen ajokin erittäin tehokkaasti kaikista nopeuksista.

Summaten

Can-am DS90X on varmasti junnumalleista urheilullisin, mitä tehdastekoisena löytyy. Onkin erinomaista, että tällainen X-malli on saanut tiensä läpi tiukassa malliseulassa ja nuorisollekin tarjoillaan loistavilla ajo-ominaisuuksilla varustettuja laitteita. Kalustovastaava joutuu kurottamaan taskua vähän syvemmältä 3990€ verran, mutta hupia laadukas laite tarjoilee varmasti koko rahan edestä.

Muistiin merkisti Heikki Hautala ja koeajoista huolehti Johannes.