Huolto-Kaksikko Oy, Jämsä. Harrastajan kauppapaikka.

Out from the box, melkein!

Tuumattiin Huolto-Kaksikko Oy:n Veijo Toimelan kanssa, että saisiko tuollaista Yamaha Grizzly 700 EPS SE2 mallia oikein kunnon testiin ja samalla arvioida, onko tehtaan jäljilta laite maasto- ja ennenkaikkea harrastekalpoinen. No Veijo otti onkeensa ja sai maaniteltua Yamahan maahantuonninkin mukaan ja loput voi sitten lukea seuraavassa.

Paketista valmis.

Yhteistyöllä

Huolto-Kaksikko Oy luovutti laitteen allekirjoittaneelle ja ainoa asia jota siihen oli tehty tehtaan aktiviteettien lisäksi, oli varikitti, jolla varmistetaan variaattorin toiminta pienillä nopeuksilla. Varikitti mahdollistaa pienillä kierroksilla variaattorin toiminnan alkuperäistä lyhyemmälle välityksellä. Näin varmistetaan että välitys pysyy ryömittäessä mahdollisimman lyhyenä. Varikitti on Yamahan originaali varuste, joten pitkä, 5 vuoden takuu säilyy tämänkin osalta voimassa. Varuste maksaa alle satasen.

Mukaan tuli LED lisävalot eteen ja taakse, tukemaan jo erinomaisia alkuperäisiä LED-ajovaloja. Muutoin pienet lisäykset on sitten PariUraa-käsialaa ja siitä hieman tarinaa. Muistutettakoon että Yamahan parkit, vilkut ja jarruvalot on myös LED-toimiset ja sijoitettu kumisten joustoelementtien päähän. Ne on lisäksi suojassa tarakoiden alla, joten näille on tarjolla pitkää ikää. Tästä voisi kaikki muut valmistajat ottaa mallia.

Vakiovarusteet

Grizzly on vakiona varustettu pronssin värisin alumiinivantein, eli siis samalla värillä, joka on laitteen toinen pääväri mustan lisäksi, sekä Maxxis Zilla renkailla. Renkaan koko on 27×10-14 ja on sama joka nurkassa. PariUraa on jo pitkään suosinut omassa ajotyylissään samankokoista rengastusta laitteen ympäri. Tässä on muutama etu. Ensinnäkin renkaat on varmuudella samankokoiset pystymitan osalta ja jos ajo suuntautuu enemmän vauhdikkaaseen tieajoon, on tämä tasaisen kulumisen osalta hyvä asia, jos 4wd pidetään päällä. Toinen etu on talvella hangessa ajo. Tällöin eturengas avaa hangen ja takarengas tulee samaa uraa ja silloin laite etenee piirun verran keveämmin. Zilla on tunnetusti mainio rengas keveänä ja elastisena renkaana ainakin keveissä koneissa ja siten tuo rengas soveltuu Yamahaa erinomaisesti. Zilla toimii myös tasaisella hyvin ja ei täristä lainkaan. Maantierenkaaksi sitä ei kuitenkaan voi suositella, sillä pehmeän kumiseoksen takia se kuluu asfaltilla melko tehokkaasti. Maantierenkaaksi kannattaa valita siihen tarkoitettu rengas, jos ajo suuntautuu enemmän retkeilyyn. Rengas on toki pieni kokoluokassaan, mutta voimansiirto kestää hienosti kasvattaa kokoa aina 28″ asti, mutta nyt on tarkoitus kertoa laitteesta tehdasvalmiina.

Levyjarrut ympäri ja mutakaappari kaapii vanteen puhtaaksi sisäpuolelta.

Yamaha oli ensimmäinen mönkijävalmistaja, joka varusti mönkijän ohjaustehostimella. Alkuun tälle varusteelle jopa naurettiin, mutta nykyään se on liki vakiovaruste ja hyvä sellainen. Se auttaa kuljettajaa pitkän päivän ajorupeamassa, varsinkin jos meikäläinen eli toimistovartalo vääntää stongaa. Se myös suodattaa kivikkojen ja kantojen osumat pois ja säästää olkapäitä ja ranteita iskuilta. Hyvä ja kannatettava varuste. Yamahassa tehostus on reipas, mutta ei tunnoton.

Sekalainen nelikko lähdössä kairaan. Yamaha Kodiak 700, CanAm 450 6×6 ja
Honda Rubicon 500

14″ vanne oudoksuttaa joskus puritanistia, joka vannoo kivikon ja teknisen ajon perään, sillä 12″ vannehan sallisi enemmän ilmatilaa renkaaseen, mutta tämä oli aikalailla väärä huoli. 3:n päivän Raajärvellä ajetun koeajon perusteella en onnistunut kuin kerran kolhaisemaan vannetta ja en ainakaan tunnistanut vannepohjausta, vaikka ajettiin matalilla 0,2 bar paineilla. Positiivista 14″ vanteella on varsin johdonmukainen käytös vauhdikkaammassa ajossa, joten tältä osin kevyessä koneessa 14″ vanne toimii myös. Ulkonäöstä toki jokainen vastaa itse, mutta mielestäni kokonaisuus on varsin mainion näköinen vakiona. Mukava nähdä punaisten ja vihreiden perusvärien rinnalla vähän premiumiakin pronssin muodossa. 14″ vannekoon kaverina on levyjarrut ympäri ja ovat siten kaikki nestekäyttöiset. On siis positiivista, että Yamahassa on luovuttu vaijerista näiden osalta. Pakollinen Jalkajarru vetää vielä vaijerilla takajarrun kahvaa, mutta sen jäätymisen voi kohtuu helposti eliminoida poistamalla koko jarrun… hyi, ei näin saa tehdä….

Säilytys ja mittaristo

Yamahassa on vakiona 3 säilytystilaa. Iso tila on ns. tankin paikalla moottorin päällä ja lienee tilavuudeltaan 10 litraa. Sinne mahtuu paljon tavaraa ja on mukavan lämmin moottorin säteilylämmön takia. Tämä on kertakaikkisen mainio varuste ja on erinomaisen kätevä käyttää. Suklaapatukat kannattaa kuitenkin sijoittaa lokasuojan kierrekannella varustettuun tiiviiseen koteloon, jonne mahtuu 2-3 litran verran tavaraa. Takana, rekisterikilven takana on vielä yksi tila, jonne mahtuu 4 litran verran tavaraa, mutta tila ei ole vesitiivis.

Iso ja selkeälukuinen mittaristo.

Mittaristo on uusiutun 2019 mallista lähtien ja on esimerkillisen selkeä. Nopeus on ilmoitettu isoin kirjaimin ja samaten polttoainemittari isoin palkein. Vilkkuva palkki kertoo, että polttoainetta on 4 litraa jäljellä. normaalit aika, osa-aika, osamatka ja kokonaiskilometrimäärät on lisätty myös kellolla ja jännitemittarilla. 2-4 wd ja etulukko on merkattu symboolein ja mikäli etulukko ei ole kytkeytynyt, vilkuttaa laite merkkivaloja ja rajoittaa tehoja. Tämä varmistaa ettei lukko kytkeyty hallitsemattomasti ja riko vetolinjaa. Myös lämpötilaa voi seurata mittaristosta käsin.

Lisävarustelu

Raajärvelle ei kannata kuitenkaan lähteä varustelematta, joten pieni ponnistus ennen lähtöä oli paikallaan. Sähköt on aina suurin työ, kun mönkijän alkuperäisten sähköjen rinnalle tehdään varusteita palveleva oma sähkökaapelointi. Tähän kokonaisuuteen kuuluu ns virranjakotukki ( Bluesea), josta kaikki sähköt jaetaan eri lisälaitteille. Eli perussetappi on seuraava: Lisälaitteiden vaatima virta tuodaan suoraan akulta oman sulakkeen (15-30A) kautta releeseen 2,5-4mm2 kaapelilla, josta varsinainen jako tapahtuu virranjakotukille. Tässä kohtaa on hyvä mainita, että lisälaitteiden sulake on vesitiiviissä Amp-sulakekotelossa ja releenä toimii vesitiivis rele. Heräte löytyy tupakansytytin-liittimestä, joten kaikki sähköt katkeavat kun mönkijästä katkaistaan virrat. Oma mielipiteeni on, että sähköjen teko kunnolla on koko mönkijän tärkein osa, ennenkuin tehdään mitään muuta. Säästyy moni murhe jatkossa maastossa.

Talvella on aina mukava ajaa, mutta kylmä kolottaa ainakin 50:n rakentajan sormia, joten lämpö on mitä mainioin varuste. Varusteeksi valikoitui Koso lämpökahvasarja, jossa portaaton säätö varmistaa juuri oikean lämmön eri tilanteisiin. Bonuksena jännitenäyttö, jos sellainen sattuisi omasta mönkijästä puuttumaan.

Koso Lämmittimet, jossa 5 portainen säätö ja jännitemittari samassa. Myös peukkulämmitin.

Valot

Etuvalona toimii edullinen LED lisäpitkä, jossa sivuun valaisevat leveän keilan ledit. Hinta kymppien luokkaa ja toimii mainiosti omien LED-ajovalojen tukena. Taakse valikoitui kaksi neliskanttista perus työvaloa, joiden laaja valokeila on enemmän kuin riittävä. Yhdelläkin olisi pärjännyt, mutta laitettiin nyt kiinni kummatkin, kun olivat paketissa. Nämäkin kymppien hintaluokassa ja osoittautuivat varsin mainioiksi tuikuiksi. Aikanaan kun LED:t tuli lisävalovalikoimiin, oli niiden hinta pikemmin usean satasen, kuin kymppien luokkaa. Edelleen rahalla saa ja näkee, mutta muutaman kympin valoilla näkee maastoajossa aivan riittävästi. Metsässä ei tarvitse nähdä satojen metrien päähän, vaan tärkeää on valaista etuala laajasti. Toki satasilla voi saada laatua ja kestävyyttä, mutta siihen voi satsata sitten harrasteen edetessä.

Zillat ja LED toteutuksena ajovalot sekä vilkut ja parkit. Sama juttu takana.

Valoteho

PariUraa on edelleen seuraavien perusspeksien ääressä. 60W eteen ja 20W taakse. Jos oikeaa, huomaa oikeaa tehoa on enemmän, niin pimeässä kauaksi näkeminen vaikeutuu metsässä. Varsinkin lumipeitteisenä aikana lumesta heijastuu niin paljon valoa takaisin silmään, että valotehon lisääminen ei juuri auta, päinvastoin. Kun silmät kohdistaa valoisan alueen ulkopuolelle, ei näkeminen hetkeen onnistu lainkaan, vaan silmän pitää ensin tottua erittäin valoisan olosuhteen jälkeen pimeään. Joten tässäkin maltilla kannattaa varustella.

Ylös suosta

Sitten päästään jopa lempiaiheeseen eli vinssiin. Alkuperäiset vinssin kaapelit on jotakuinkin kaikissa laitteissa ja lisävarustepaketeissa liian ohuet. Kun vinssi kuormitustilantessa saa kaiken virran minkä se vain haluaa, pysyy vinssin pyörimisnopeus korkeana ja tällöin DC-moottorin käämin virroitettuna oloaika on mahdollisimman lyhyt ja moottorin kuumeneminen on minimaalista. Jos taasen ohuella kaapelilla kuormitetaan vinssiä täydellä teholla, hukkuu häviön takia tehoa kaapeliin ja näin syöttöjännite laskee. Kun syöttöjännite laskee, laskee itse vinssin vetokyky ja samalla moottorin kierrosluku laskee ja kuumenee herkemmin. Moottori siis kuumenee herkemmin sen takia, että käämin virroitusaika on pidempi.

Hanpidjan Dynex Dux köysi, Rosterikoussi-ja sakkeli ja IKH-koukku on mainioita kapineita käsitellä hanskatkin käsissä. Vinssin kontaktori siirretty tarakalle helpottamaan mahdollista vaihtoa ajatellen ja suojaan pohjapanssarin läheltä vesisukelluksilta.

Oma näkemykseni on, että minimi kaapelin paksuus ATV-käytössä on 16-25 neliömillimetrin luokkaa.

Yamahassa on WARN Pro-Vantage 2500 sarjan vinssi vaijerilla vakiovarusteena, jolla pärjää erinomaisesti “kelissä-kuin-kelissä” Vaijerin voi käyttää loppuun, mutta sitten on aika vaihtaa naruun, varsinkin jos käyttö on enemmän harrasteajamista maastossa. Hieman kuitenkin teki mieli säätää ja vaijeri vaihtui heti alkuunsa RaksiHares Oy:n Hampidjan Dynice Dux naruun, joka on osoittautunut mönkijäkäytössä erinomaiseksi köydeksi. Liukukidaksi valikoitui jokin laatikon pohjalla ollut. Vaikka kaikki mönkijässä olevat varusteet on näennäisesti vesitiiviitä, niin alkuperäinen vinssin releen paikka liki pohjapanssarin tasolla oli sellainen, että PariUraa ei sitä tohtinut sinne jättää, vaan uudelleensijoitti sen etutavaratelineeseen varsinainen lastaus pinnan alle. Tästä se on vaurioitumistilanteessa helppo vaihtaa ja on suojassa pahimmilta vesikylvyiltä. Ja edellisen paatoksellisen kaapelipaksuustekstin jatkoksi oli pakko tehdä jotain, vaihtui originaali, 8neliömillinen kaapeli 16 neliömilliseen.

Pari kuvaa toiselta keikalta, mutta kotelot on samoja. Erinomainen ja lämmin tila, jonka tilavuus on 10 litran paikkeilla.
Vesitiivis kotelo, jonka kansi kiinni narulla. Ei mene kansi hukkaan.

Lisälaitteiden sähköt

Nykyään mönkijän yhteydessä käytetään usein joitain älylaitteita, joten Grizzly varustettiin ScanStrutt:n vesitiiviillä USB-laturilla ja samaisen valmistajan langattomalla laturilla. Kummankin vesitiiviys varmistettiin liitosjohdon ja napojen lisätiivistyksellä. Langattoman laturin virtajohto liitettiin 2 napaiseen Hella / SELV-pistorasiaan. Tämän pistorasian etuna on jousikuormitteinen kansi ja pistokkeessa O-rengas joka parantaa liittimen korroosion sietokykyä. Langattoman laturin etu oli se, että älylaitteen oma liitin ei altistu kosteudelle, vaan lataus tapahtuu langattomasti ja se myöskin hieman lämmittää laitetta. Tämä varmistaa myös kylmässä älylaitteen toimimisen. Ainakin uusin Android ja iOS ohjelmisto ilmoitti herkästi liittimessä olevasta kosteudesta ja lataus keskeytyi.

Hella / SELV-liitin pikaista virrantarvetta ajatellen. Laadukas ja kelinkestävä. Pysyy myös paikallaan toisin kuin tupsyt-liittimet.
Scanstrut säänkestävä USB-laturi. 2.4A työntää, joten kelpaa Tabletillekin.
ScanStrut Langaton latausteline toimi erittäin hyvin. Piti puhelimen lämpöisenä ja tiukasti paikallaan. Akku pysyi koko päivän 100% latauksessa. Puhelimena iPhone Xr ja Samsung Galaxy S7.

Maastoon

Raajärvi ja Wanha Kaivoskylä Mainari Oy on kaikissa elementeissään varsin mainio testialue mille tahansa laitteelle. PariUraa on tuolla testannut monia merkkejä ja malleja ja yhteenvetona voi sanoa että kaikilla laitteilla pääsee alueen läpi. Joidenkin osalta piti vaan vinssata enemmän. Yamaha Grizzly 700 EPS SE2 läpäisi meidän testit jotakuinkin puhtain paperein. Peruslaite on jo lähteissään maastokykyinen, niin taitettujan etutukivarsien kuin keveydenkin suomien apujen turvin. Vaikka vakiorengastus tai itseasiassa sen 14 tuuman vannekoko ensin arvelutti, niin se osoittautui varsin turhaksi epäluuloksi. 27×10-14 koossa oleva Zilla osoittautun Yamahan keskipakokytkimellä varustetun variaattorin ja keveän perusolemuksen kanssa nappivalinnaksi. Taino, ehkä 12″ koossa se olisi ollut vielä parempi, mutta ainahan jotain säätöä pitää jättää jälkimarkkinoillekin.

Voittajafiilis Lapin maastoissa.

Yamahan alusta on säädetty hyvin jo vakiona ja Kaasuiskunvaimentajat ovat herkkätoimiset ja vaimentavat erinomaisesti isommatkin heitot. Jousitus on varustettu esijännityksellä ja keskitasosta etupää kiristettiin yksi napsu kireämmälle kestilinjalta ja taasen takapää napsu löysemmälle. Tällä keula ei kaadu tai niiaa mutkassa ja on maastossa korkealla ottamassa kaikki iskut vastaa Yamahan alkuperäispanssariin laitteen alle, eikä keulaan. Todennäköisesti kallistuksen vakaaja kokisi exoduksen, mutta annettiin nyt olla vielä paikallaan. Ihan syvinpiin paikkoihin ei Yamahalla tällä kertaa päästy, sillä syvimmät Raajärven silmät olisi vaatineet Snorkkelit. Snorkkelit onkin sitten jo oma lukunsa ja samaan kaveriporukaan liittyy sitten myös syylarin nostosarja. Ne eivät ole missään nimessä välttämättömiä, mutta varmistavat etenemisen myös syvässä ja syylärin nosto helpottaa sen puhtaanapitoa merkittävästi. Nämä voi lisätä sinne listaan kun harrastetaso vakavoituu ja vaativuustaso nousee korkeammalle tasolle.

Melko vaativaa suomuju-10cm kohvajää sekoitetta.
Sami kahlaa kuivapuvussa.
Ursuit drysuit Easy. Aikuisten kurahaalarit !

Yamahan 2wd-4wd-Lock voimalinjan hallinta on helppoa. Kahdella napilla hallitaan kaikkia vetotapoja, joista toinen nappi ohjaa 2-4wd tilaa ja toinen nappi kytkee etulukon päälle. Kaikki kytkeytyminen tapahtuu sähköisesti ja keveästi. Yamaha ei salli voiman käyttöä, jos lukko ei ole kytkeytynyt, joten rikkontumisen riski on tältä osin minimaalisen pieni. Lukko kytkeytyy nopeasti, mutta vaikean paikan tullen sen kannattaa kytkeä jo ennalta päälle, että myös voimaa saa käytettyä samassa yhteydessä. Voimaa ja alavääntöä on 686 kuutioissa neliventiilikoneessa on 45-48 hevosvoiman verran ja voimantuotto on varsin lineaarista. Voimanlähde on helppo hallita ja tarpeen vaatiessa Yamaha nostaa etutassuja, jos vaikka ojanylitys sellaista vaatisi. Ojanylitystä ajatellen PariUraa poisti puskurista ylimääräiset muovit, että etuylitys olisi nolla tai jopa negatiivinen. Etenemistä tai sen nopeutta edesauttaa myös kiinteä hinausnaru. Se kiinnitettiin laitteen peräosan koukkukiinnikkeeseen ja loput kiedotaan tarakkaan kytkettyihin knaapeihin. Tästä 5 metrinen hinausnaru on kätevä heittää kaverille ja hinata kuiville tai toimia ankkurina vinssatessa. Hinausnarulla eteneminen on nopeaa kun kaverit ovat harjaantuneet toimimaan yhdessä.

Mainiot hallintalaitteet 2-4wd valinnalle ja etulukolle.
Laakeeta maisemaan, jonne Yamaha osui enemmän kuin hyvin.

Talviolosuhteet helpottaa aina etenemistä, mutta jotenkin Raajärvi taas näytti puolensa. Matkan varrelle sattui useita virta- ja sulanpaikkoja, jossa laitteen ominaisuudet olivat paikallaan. Keveys on hankalissa paikoissa aina mukava asia ja kiinnijääminen voidaan monesti ratkaista ihan itse vetämällä laitella… tai joskus kaverit jeesaa. Kun laite painaa 100-150 kiloa enemmän, ollaan käytännössä aina vinssin varassa. Keveys on siis monesti harrastehommissa valttia.

Yhteenveto

Yamaha on onnistunut loihtimaan vakiokoneesta pienin muutoksin erinomaisen harrastelaitteen, joka sopii niin kivikkoon, nopealle uralle kuin suollekin. Laite ja sen keveys suosii ajotapahtumia, joiden pituus päivässä hapuilee 10 tunnin ajorupeamaa ja yli. Polttoainetalous on jo aiemmin todettu hyväksi ja maastossa 0,8-1l/h on todella hyvä arvo 700 kokoluokan koneelle. 18 litran tankki takaa ajoriemua koko päiväksi.

Tänne on mukava tulla vuosi toisensa jälkeen.

On pakko loppuun sanoa, että Yamaha on varsin valmis paketti harrastajan alle ja siitä on 5 vuoden takuun turvin pitkäksi aikaa riemua. PariUraa antaa Yamaha Grizzlylle vahvan suosituksen kaikkeen käyttöön ja sopii sellaisenaan myös vaativaan maastoon. Kaikki muutokset jotka suoritettiin, veivät aikaa n. 10 tuntia ja rahaa lisävarusteisiin meni n. 400€. Eli pyöreä 1000€ lisää töineen ja laite on valmis pitkäaikaiseen maastoajoon. Sopiihan se myös lehtiharavaksi, mutta ehkä Yamahan edullisempi 450 sarjalainen on sellaiseen soveltuvampi. Kirjotuskohteen laite on Jämsässä Huoltokaksikolla koeajossa, joten jos haluat tutustua tarkemmin, poikkea ysitien varressa ja haasta Veijo tekemään tarpeen vaatiessa jopa kauppaa.

Muistiin merkisti, Heikki Hautala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.