Askola on pieni kunta itäisellä Uudellamaalla ja tässä mahtipitäjässä asuu Matti Jäppilä. Matti luonnollisesti asuu Jäppiläntiellä ja pitää kylmää loitolla Jäppilän tilalla hallinnoiden maita ja mantuja.

Täällä on Askolan ATV-puisto, jossa on koettu vuosien aikana Mönkijäsuunnistukisoja, maastoautotapahtumia, ajotapahtumia, suunnistusharjoittelua ja tietenkin muutama korkeanpaikan leirikin, mutta niistä ei ole jälkipolville mitään kerrottavaa.

PariUraa polkaistiin käyntiin jo vuonna 2006, mutta virallisen statuksen PariUraa Ry sai tuossa 2016 loppuvuonna ja siitä alkoi mönkijäharrastajan ajomahdollisuuksien puuhaaminen toden teolla.  Askola oli ollut kiinni 12 kuukautta ja ”ajopanetusta” oli jo siellä täällä ilmassa. Tilannehan on pääkaupunkiseudulla sellainen, ettei juuri muualla pääse ajamaan kuin Kulmakorvessa Espoon nurkilla ja luonnollisesti kilpivehkeillä tiestöä pitkin. Lassesring tarjoaa myös ajoalueen, mutta siihen se taitaa jäädä. Tieajojen aktiviteettia on pitänytkin yllä Uudenmaan Mönkijät Ry tieliikennetapahtumilla ja joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona ajettavan Stadin Rundin osalta. Kaiketi ahkerimmat Stadin Rundin kiertäjät löytynee Perhe-Forsströmmin piiristä, jossa Isä ja Kaksoisveljet kiertävät tapahtumaa Polariksilla. Ovat muutenkin kiertäneet ahkerasti tapahtumia ihan Raajärveä myöden.

PuuhaPetet Askolassa

Viikkoa ennen ajotapahtumaa, olin Maxim:n kanssa tekemässä ajoalueen tarkastuksia ja viimeistelemässä ojanylityspaikkaa. Paikka yritettiin mielestämme tehdä riittävän leveäksi SbS-laitteille, mutta pieleen meni. Paikalle tuli kaksi leveää ja yksi normikokoinen. Yamaha 660 Rhino meni sillalle hienosti ja Teloilla varustettu Polaris 800 RZR meni kaiketi niukin naukin siltaa pitkin, mutta tonninen CanAm Maverick oli kerta kaikkiaan liian leveä, joten 28.1 ajettavassa seuraavassa tapahtumassa päästään korjaamaan kättemme töitä, eli leventämään siltaa noin 40 sentillä. Ei ne siltasuunnittelijat taida olla Siltainsinöörejä olla ihan turhanpäiten… Nooh tällä kertaa suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi kattilanlämmittäjä ja kynänpyörittäjä. Mitäs sitä muutakaan voi tuollaiselta parivaljakolta syntyä. Sillanrakentamisen jälkeen Team Kolkkapojat tulivat paikalle jeesaamaan ja ryhtyivät meidän kanssa rastittamaan polkuja ja risteyksiä. Näiden navigaattorissa näkyvien reittipisteiden avulla ajoalueella on helppo suunnistaa ja varmistaa, ettei vahingossa eksy alueelta ulos. Alueelle laitettiin yhdessä Kolkkapoikien kanssa reipas 40 reittipistettä ja muutama kiinteämpikin rasti alueella löysi paikkansa GPX-tiedostosta.

Tapahtuma-aamuna PariUraa-aktiivit Darth ja Janne huolehtivat vetovastuista. Näiden lisäksi Kaljami, Roosa999jr, cotcot, Pum ja Jukka81 hinasivat ahterinsa aamulla aikaisin pelipaikalle, jotta saatiin ruletti pyörimään hyvällä sykkeellä. Hommathan jakaantuivat diktatuurille otteella siten, että Jukka ja cotcot saivat Parkkipenan tehtävät ja Kaljami toimi liikennepoliisina ja ajon aikana vetovastuullisena. Yhtä ajoporukkaa ei meinannut millään saada kääntymään risteyksestä oikealle, vaikka kyltit kovasti sitä yrittivätkin. Kaljami vahtasikin sitten risteyksessä ohjaajakokoukseen saakka.

Roosa huolehti ilmoittautumisesta ja tärkeän osallistujalapun jakamisesta ja samalla huolehti meidän 100 kuppia kerralla keittävästä perkolaattori-kahvinkeittimestä. Oli muuten ihan helmivehje. Jokainen osallistuja sai mukaansa numerolla varustetun laminoidun lompakkoon mahtuvan lapun, joka oli määrä palauttaa ajoalueelta poistuttaessa. Näin oli palautetuista lapuista helppo päätellä, ettei ajoalueella tapahtuman päätyttyä ollut enää kuljettajia ja järjestäjällä lopussa hyvä mieli.

Pääesiintyjät

Paikalle alkoi heti klo 08:00 jälkeen valumaan porukkaa ja kuljetuskalusto ohjattiin parkkipaikoille ja koneiden kanssa kuljettajat sitten ohjattiin siistiin riviin ”varikolle” Pääesiintyjiä oli tapahtumaan ilmoittautunut kiitettävä määrä ja vain muutama jäi pois konerikon ja vatsavaivojen takia. Lopullinen luku asettui 73 paikkeille, eli taisi Askolan ajajien määräennätys rikkoontua heti laakista eri kymmenluvuille. Kun muutama mattimyöhäinen saatiin parkkialueilta varikolle, oli aika pitää ohjaajakokous. Edellisestä Askolan ajokerrasta oli aikaa yli vuosi, joten oli hyvä tähdentää ja kerrata kuljettajille alueen säännöt ja muut ajamisen yksinkertaiset ehdot. Paikalla oli todella ilahduttava määrä myös uusia kuljettajia, jotka halusivat korkata uuden ajoalueen itselleen. Tällä kertaa oli todella laaja maantieteellinen osallistuminen, sillä sakkia oli paikalla Eteläkarjalasta, Kymenlaaksosta, Hämeestä, Varsinaissuomesta ja kaukaisin ryhmä taisi olla ihan Eteläpohjanmaalta saakka. Uudeltamaalta sitten loput. Fiilikset olivat ihan tapissa ja oli aika päästää sakki maastoon.

Vetovastuut

Vetovastuita jaettiin ajoalueen kokemuksien mukaan ja osan vastuusta sai myös tutut osallistujat. Porukka taisi jakaantua 8 ryhmään, jos Jukan ja minun kahden hengen puuhaporukka lasketaan yhdeksi ryhmäksi. Jukalla ja minulla oli vastuullinen tehtävä viedä laavulle metrinen Muurikka, jotta saatiin pikaisemmin makkaraa lämpöiseksi kaasun avustamana. Tulet laitettiin myös laavulla kohdilleen. Puuhaporukan ajolaitteet sponssasi tapahtumaan KoneKesko Yamaha 700 Kodiak ESP T3 mallilla ja BRP Finland CanAm Outlander Pro 1000 T3 uutuudellaan. Oli muuten ilo huomata, miten CanAm:n vakiorenkaana oleva Carlisle ACT HD 26” rengastus toimi lumisessa ja paikoitellen erittäin liukkaassa maastossa. Yamahassa oli renkaana mainetta jo vuosia niittänyt Interco:n SwampLite 27” koossa. Tämä rengas on erittäin hyvä joka paikan höylä ja pitää lumisessa ja teknisessä maastossa todella hyvin.

Maastoon.

Porukka katosi maastoon todella nopeasti. On joka kerta yhtä hämmästyttävää, että tuollainen monikymmenpäinen lauma häviää maastoon ihan muutamassa minuutissa ja korkeintaan tarkkaan kuulostelemalla kuulee, että on kyseessä moottoritapahtuma. Tässäkin kohtaa porukka toimi vastuullisesti ja suurimmat mölyt oli vaimennettu viimeistään noise-killerillä. Meluavat laitteet kiinnittävät turhaan huomiota ja ei aina kallistu positiiviselle kannalle.

Ensimmäiset rohkelikot menivät heti alueen alussa olevalle kukkulalle ja jos oikein kuuntelin, niin reilu 5 minuuttia lähdöstä ja vinssinnarut olivat jo ulkona apua antamassa. Tuolle lähikukkulalle kyllä pääsee vinssaamattakin, mutta toiset oikeasti tykkäävät ottaa heti löysät pois. Jukka ja minä suunnattiin samaan aikaan laavulla ja emme kohdanneet matkalla yhtään kuljettajaa. Onhan alue etelä Suomalaisen mittapuun mukaan ihan mainion kokoinen yli 200ha pinta-alallaan. Tuollainen reilu 200ha alue vetää helposti 150-200 kuljettajaa ja nyt kun Jäppilän isäntä oli vielä multalaanin osalta erityisen ahkera, ei kuljetuskalustokaan tuottanut minkäänlaista päänvaivaa. Porukkaa alkoi valua sovitusti Laavulle temmellettyään ensin 3-4 tuntia alueella. Makkaraa oli PariUraa-tapahtumille tyypillisesti ”riittävästi” ja rasvakaapelia makkarankastikkeiden kera siirtyikin tuulensuojaan reilu 250 kipaletta. Aterioinnin jälkeen pyysin sakkia reittipisteelle 157 yhteiskuvaa varten. Kiitettävästi oli sakkia paikalla ja kun maaston ja ajoneuvojen piirteet oli piirretty digitaaliselle selluloidille, hajosi sakki taas maastoon yhtä nopeasti kuin olivat paikalle tulleetkin. Porukka kaiveli alueesta kaikki irti ja olihan siellä näemmä märkääkin.

Maastossa oli lunta noin 15-20 cm ja sen lumen alla sitten jäätä. Vaikka kuinka yritin kehottaa ohjaajakokouksessa pitämään renkaan kohti maata, oli muutama kuljettaja onnistunut liukkaalla pinnalla luistelemaan ne sarvet kohti maata. Mitään suurempaa vahinkoa ei kellekään sattunut, korkeintaan kotimatkalla sai kuulla muutaman maltaalla höystetyn kommentin omista ajotaidoistaan. Jälkikäteen kun muutamaa videota katsoi, oli aika selvää, että renkaalla on iso merkitys talvella etenemisen kanssa ja taitaa olla niin, että se kaikkein hurjimmalla palalla varustettu rengas ei ihan olekaan se paras talvirengas, kun lunta ei vielä ole nivusiin saakka. Pehmeäkuminen ja löysärunkoinen rengas matalilla paineilla (0,15 – 0,2Bar) taisi olla päivän paras kombo. Minun korviini tai silmiini ei suurempia murheita kantautunut, mitä nyt joku koivu oli yhtäkkiä hypännyt polulla eteen ja kuljettaja ei nopeaa puuta kerta kaikkiaan kerennyt väistämään. Paha koivu, oikein paha.

Kaikki hauska loppuu aikanaan

Kello alkoi kääntyä loppuiltapäivän puolelle ja sakkia valui parkkipaikalle. Numerolappusysteemi toimi erinomaisesti ja yhtä hävinnyttä lappua lukuun ottamatta kaikki päätyi pyydettyyn postilaatikkoon. Yksi ryhmä tahkosi loppuun saakka ja repi irti kaiken ajopäivästä ja hyvä niin.

Summeerasin Darth:n kanssa päivää yhteen ja oli ilo todeta, että kaikki meni kohtuullisesti suunnitelmien mukaan. Alku hieman viivästyi, mutta kaiketi vain vartin ajatellusta. Mutta nyt reilu viikko ajoista on pakko lausua kiitokset kaikille kuljettajille. Jälkikäteen ei ole tullut mitään napinaa käytännöstä mistään. Alueella on kuitenkin mökkiläisiä sekä vakituisia asukkaita. Heidän ja sitä kautta itsemme vuoksi kannattaa käyttäytyä ja pitää aluerajoista ja ohjaajakokouksessa mainituista asioista kiinni. Tämä kerta oli kaikilta osallistujilta nappisuoritus. Iso kiitos siis kaikille ja voin jo nyt sanoa, että jos kaikki sujuu jatkossakin näiden nuottien ja tahtien mukaan, on ajomahdollisuutemme jatkossa huomattavasti paremmat. Eli jakakaa ja jatkakaa tätä käytösmallia kaikkiin tapahtumiin järjestäjästä riippumatta ja meidän vielä suhteellisen nuori harrastus saa jatkossakin ottaa mittaa itsestään metsän suojissa.

Sponsorit ja Kiitokset

Kiitokset kaikille Kuljettajille, Kolkkapojille, PariUraa aktiiveille ja The Isäntä Matti Jäppilälle.

Pienellä porukalla kun asioita hoidellaan, on kiva saada tukea eri muodossa ja nyt sitä tarjoili ajolaitteiden muodossa Yamaha ja CanAm.

Kahvit tarjosi Veljekset Laakkonen ja siitä saadaan nauttia jatkossakin ainakin kesään saakka. Laakkoselta on tarjolla kevään tapahtumiin myös yllätyspalkintoja ja julistankin seuraaviin tapahtumiin pienen kuvauskilpailun. Joka tulevan tapahtuman paras kuva palkitaan pienellä Autoglym-tuotepaketilla. Muista siis jakaa jatkossa kisakuvasi täydessä koossa osoitteeseen ilmo@pariuraa.fi Tuotepaketti jaetaan aina ajopäivänä, joten postaa kuvasi heti, kun hyvä kuva on tarttunut kameraan. Kisa on voimassa kesäkuun 2017 loppuun saakka aina jokaisessa järjestetyssä ajotapahtumassa.

 

28.1.2017 ajetaan taas Askolassa, joten tervetuloa, jos vaan aikaa on ja intoa riittää.

Muistiin merkitsi: Heikki Hautala

Valokuvat: Roosa Hautala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.